maanantai 23. joulukuuta 2013

Hyvää Joulua!

Terveiset Perusta Cuscosta! Tässä onkin jo hetki vierähtänyt sitten viime kirjoittelujen. Tosin tähän on erittäin hyvä syy, koska Henna on vihdoin saapunut samalle mantereelle ja ollaankin jo keretty siirtymään Santiagon kautta Peruun. Myöskin olen päässyt nauttimaan tänne saapuneista irtokarkeista ja voi niitä onnen hetkiä! On ihan hassua, kun tuntuu siltä, kun eläisi täällä jotain ihan eri elämää ja yhtäkkiä, joku sieltä toisesta elämästä onkin täällä :D Mutta ihan mahtavaa, että on joku joka näkee millaista täällä oikeasti on. Myöskin vuoristotautiakaan ei saatu vaikka ihan merenpinnan korkeudelta tänne 3400m hilpaistiinkin. Tosin enimmäisinä päivinä meinasi vähän päänsärky vaivata, mutta onneksi siitäkin selvittiin Coca-teen avulla.
m mmm... Essin onnenpäivä! Makuunin irttarit <3
Torstaina lähdettiin siis vaeltamaan Inca trail, eli 4 päivää ja 3 yötä ja 45km vaeltamista, joka päättyi Machu Picchulle. Ajattelin kirjoitella paremman sepustuksen meidän reissusta, kun pääsen oman koneen ääreen Santiagoon ja saan kuvat kameralta koneelle, sillä niitä riittää! Reissu oli ihan mieletön ja mahtavia maisemia aina vuoristosta viidakkoon. Tuo 45km neljään päivään kuulostaa helpolta, mutta siihen kun lisätään 8km kiipeäminen ylös 4200metriin, jossa ihminen saa keuhkoihinsa vain 45% siitä hapen määrästä, kuin merenpinnan tasolla ja n.13kg rinkka, niin voin kertoa, että tuona matkana päässäni soinut Tommi Läntisen Via dolorosa-kärsimysten tie ei ollut lainkaan väärässä! Myös toinen Tanskalaisista tytöistä sai ottaa pikku lisähapet matkan varrella ja kertoi harkinneensa polulta alas hyppäämistä, koska se olisi kuulemma ollut huomattavasti helpompi vaihtoehto :D Sitä ei oikeasti usko kuinka typerältä tuntuu, kun joka 20m jälkeen pitää pysähtyä huohottamaan, koska yksinkertaisesti ei jaksa kävellä enempää! Mutta siitä selvittiin ja eilen aamuna, kun saavuttiin Machu Picchulle niin olo oli kieltämättä aika epätodellinen. Onhan se sellainen paikka, että sitä ei voi millään sanoin kuvailla ja kuvissakaan se ei pääse oikeuksiinsa. Miten ihmeessä ne on joskus saanut sen sinne rakennettua! Ja ne maisemat siinä ympärillä on sen verran henkeä salpaavat, että kyllä siinä hetki jos toinenkin piti itseään nipistellä, että tässä se nyt oikeasti on! Mutta siis tarkempaa matka stooria tulossa myöhemmin kera kuvien! Tässä kuitenkin pientä esimakua puhelimen kätköistä.
Lauantaina myöskin tuli mittariin täydet 6kk reissussa. Ihan uskomatonta kuinka tää aika vain liitää eteenpäin! Nyt siis puolivälin lippu on ohitettu ja aikaa alkaa olemaan vähemmän edessäpäin, kuin takana. Onneksi on vielä paljon aikaa nauttia tästä vapaudesta ja kaikista uusista kokemuksista, mitä se tuokaan tullessaan. Toivottavasti on vielä edessä vähintäänkin yhtä huikeat puoli vuotta mitä on takanapäinkin!

Mutta nyt minä painelen nukkumaan, koska tämä tabletilla kirjoittelu ei ole helpointa puuhaa ja myöskin huomenna pitää olla skarpissa kunnossa sillä meidän Joulu on tällä kertaa hieman erilainen ja tiedossa on koskenlaskua! myöskin sen jälkeen päästään saunaan, josta en voisi olla paljon onnellisempi!

Feliz Navidad! Toivottavat Henna ja Essi

1 kommentti:

  1. Tervehdys tytöt!
    Onpa hyvä, että saitte vaellusmatkanne tehtyä. Olen nähnyt dokumentteja mainitusta paikasta, eikä voi muuta kuin ällistellä suunnittelijan älyä. Juttelin äitinne ja Tytin kanssa eilen illalla. Skype on aivan mahtava. Voit sinäkin Essi käydä katsomassa onko minulla kone auki, laitan sen päälle yleensä ip. En ole muistanut kertoa, että kasvi, jonka jätit tänne, on tekemässä kahta uutta oksaa. Ne sojottavat suoraan ylös ja ovat jo yli puolen metrin pituisia, vaaleanvihreitä. Eipä tässä muuta, voikaa hyvin. Terveisin mummu
    25.12.2013

    VastaaPoista